Valikko

Usein kysyttyä

Perhe ja perintö

Voiko perukirjan tehdä itse?

Laki ei vaadi käyttämään perukirjan laatimiseen lakimiehen apua. Sama koskee muitakin perhe- ja jäämistöoikeudellisia  asiakirjoja: esimerkiksi testamentti tai avioehtosopimus on mahdollista tehdä itse lakimiestä käyttämättä. Lakimiesapua käyttämällä voidaan kuitenkin varmistua siitä, että asiakirja laaditaan oikeassa muodossa ja sisällöltään sellaisena, että sillä saavutetaan haluttu tarkoitus.

Onko varattomassa pesässä tehtävä perunkirjoitus?

Perunkirjoitus on aina toimitettava Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön kuoltua. Velvollisuus ei riipu kuolinpesän varojen määrästä. Perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pesän osakkaille henkilökohtaisen vastuun vainajan veloista.

Perunkirjoitusvelvollisuus ei myöskään riipu vainajan iästä, joten perunkirjoitus on toimitettava myös alaikäisenä menehtyneen jälkeen.

Saako leski puolet vainajan omaisuudesta?

Avio-oikeus ja lesken perintöoikeus sekoitetaan joskus toisiinsa. Jos testamenttia ei ole ja avioliitossa kuolleelta henkilöltä jää rintaperillisiä eli lapsia tai aiemmin kuolleiden lasten jälkeläisiä, saavat perinnön rintaperilliset. Leski ei peri. Sen sijaan leski voi saada vainajan varoista tasinkoa avio-oikeuden nojalla, jos vainajalta jäänyt avio-oikeuden alainen omaisuus on suurempi kuin leskellä oleva avio-oikeuden alainen omaisuus. Tasingon määrä on vain harvoin niin suuri kuin puolet vainajan omaisuudesta.

Jos testamenttia ei ole eikä avioliitossa kuolleella henkilöllä ole elossa olevia jälkeläisiä, leski perii vainajan koko omaisuuden. Vasta lesken jälkeen hänen pesänsä jaetaan hänen omien perillistensä sekä ensin kuolleen puolison niin sanottujen toissijaisten perillisten kesken.

Periikö leski, jos on avioehtosopimus?

Lesken oikeuteen periä lapsetta kuollut puolisonsa ei vaikuta se, oliko puolisoilla avioehtosopimusta. Leski voi avioehtosopimuksesta huolimatta periä puolisonsa myös testamentin nojalla.

Perivätkö myös veli- ja sisarpuolet?

Jos kuolleelta henkilöltä ei jää lapsia eikä puolisoa, menisi perintö vanhemmille. Jos myös vanhempi on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Perintöoikeus on tällöin myös puolisisaruksilla: he saavat osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva.

Onko perintöveroa maksettava, vaikka pesä jätetään jakamatta?

Perintövero määrätään riippumatta siitä, onko perinnönjakoa toimitettu. Vaikka kuolinpesä olisi jätetty jakamatta, tekee verohallinto perukirjassa annettujen tietojen perusteella laskennallisen perinnönjaon ja määrää sen mukaisesti kullekin perilliselle perintöveron laskennallisen perintöosuuden perusteella.

Maksetaanko ennakkoperinnöstä veroa?

Ennakkoperintö on perittävän eläessään antama lahja perilliselle. Lahjan saaja maksaa siitä normaaliin tapaa lahjaveron. Ennakkoperintönä pidettävä lahja otetaan huomioon perinnönjaossa lahjan antajan jälkeen. Kun lahja otetaan huomioon ennakkoperintönä, lisätään lahjan arvo sen antajan kuoltua perintöverotuksessa laskennallisena lisäyksenä pesän varoihin, ja lahjan saajalle tämän perusteella määrätystä perintöverosta vähennetään aiemmin maksettu lahjavero.

Mitä eroa on edunvalvojalla ja edunvalvontavaltuutetulla?

Sekä edunvalvonnan että edunvalvontavaltuutuksen tarkoituksena on huolehtiminen sellaisten henkilöiden asioista, jotka eivät itse siihen sairauden tai muun syyn vuoksi itse kykene.

Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka on kykenemätön valvomaan itse etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista. Edunvalvojan määrää tehtäväänsä tuomioistuin tai eräissä tapauksissa maistraatti. Edunvalvoja voi olla tehtävään suostunut sopiva henkilö, esimerkiksi edunvalvottavan läheinen, taikka yleinen edunvalvoja. Alaikäisen henkilön edunvalvojina toimivat hänen huoltajansa.

Edunvalvontavaltakirjalla täysi-ikäinen ja asian merkityksen ymmärtävä henkilö voi etukäteen määrätä edunvalvontavaltuutetun sen tilanteen varalta, että valtuuttaja tulee itse kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltakirjan laatiminen on siis etukäteistä varautumista edunvalvonnan tarpeeseen. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan ja valtuutettu vahvistuttaa sen maistraatissa.