Valikko

Asiaa. Suomeksi.

Testamenttiin otettava määräys toimeenpanijasta – harkiten käytettävä mahdollisuus

Testamenttia lakimiehen luona teettävä asiakas voi kohdata tilanteen, jossa lakimies suosittelee testamenttiin otettavaksi määräyksen testamentin toimeenpanijasta.

Voi olla, että ajatuksena on tällöin testamenttia laativan lakimiehen määrääminen toimeenpanijaksi. Joissakin tapauksissa testamentteja laativa lakimies on jopa voinut tarjota testamenttia alempaan hintaan silloin, jos hänet on siinä määrätty toimeenpanijaksi. Testamenttia teettävän asiakkaan mielessä voi herätä kysymys siitä, miten näihin ilmiöihin olisi suhtauduttava, ja onko toimeenpanija juuri hänen testamenttinsa kohdalla todella tarpeen.


Mikä on testamentin toimeenpanija?

Mahdollisuus määrätä testamentin toimeenpanija sekä toimeenpanijan toimivallan sisältö perustuvat voimassaolevan perintökaaren säännöksiin.
Toimeenpanija, jos sellainen halutaan määrätä, on nimettävä testamentissa. Toimeenpanija voi olla luonnollinen tai oikeushenkilö – myös perillinen tai testamentinsaaja voidaan määrätä toimeenpanijaksi. Sen sijaan toimeenpanijalle ei voida antaa oikeutta delegoida tehtäväänsä edelleen toiselle henkilölle. 

Toimeenpanijan toimivalta alkaa testamentin lainvoimaiseksi tulosta, ts. tavallisimmin siitä lukien, kun perilliset ovat luopuneet moiteoikeudestaan hyväksymällä testamentin tai testamentin moiteaika on kulunut loppuun ilman, että perilliset olisivat nostaneet moitekannetta. Onkin tärkeää huomata, että ennen testamentin lainvoimaistumista pesä on edelleen osakkaiden yhteishallinnossa.

Siitä alkaen, kun testamentti on tullut lainvoimaiseksi, on toimeenpanijalla lähtökohtaisesti sama toimivalta kuin oikeuden määräämällä pesänselvittäjällä: kuolinpesän varallisuus siirtyy osakkailta toimeenpanijan hallintoon, ja vain toimeenpanijalla on oikeus edustaa kuolinpesää kolmatta vastaan sekä kantaa ja vastata pesää koskevissa asioissa. Toimivalta on siis laaja ja sulkee lähtökohtaisesti osakkaat pois pesän hallinnosta. Suoraan laista seuraa kuitenkin kaksi merkittävää toimivallan rajoitusta: eloonjääneen puolison oikeutta osallistua pesänselvitykseen toimeenpanijamääräys ei supista, eikä toimeenpanijalla ole oikeutta luovuttaa pesää konkurssiin. Lisäksi on itse testamentissa voitu rajoittaa toimeenpanijamääräys koskemaan vain määrättyä omaisuutta tai oikeustoimia.

Toimeenpanijan tehtävänä on saattaa pesä jakokuntoon, mikä pitää sisällään mm. huolehtimisen pesän velkojen maksamisesta. Keskeisenä tehtävänä on myös erityistestamenttimääräysten eli legaattien täyttäminen jakamattomasta pesästä: jos testamentin mukaan on tietylle saajalle tuleva tietty esine, rahamäärä tai oikeus, luovuttaa testamentin toimeenpanija tämän omaisuuserän saajalle. Joissakin tapauksissa voi toimeenpanijan hallinnon ajallinen kesto olla varsin pitkä.

Mikä testamentin toimeenpanija ei ole?

Testamentin toimeenpanijan tehtävät liittyvät pesän selvittämiseen ja jakokuntoon saattamiseen. Testamentin toimeenpanijan hallinto ei näin ole koskaan tarkoitettu pysyväksi.

Toimeenpanijan toimivalta ei myöskään koske perinnönjakoa. Hän voi toimittaa perinnönjaon vain, jos pesän osakkaat tätä yksimielisesti pyytävät. Muutoin tapahtuu jako joko osakkaiden kesken sopimuksin tai oikeuden määräämän pesänjakajan toimesta. Toimeenpanijalla ei ole etuoikeutta päästä pesänjakajaksi.

Toimeenpanijan hallinnon aikana hänen toimivaltaansa vaikuttavat supistavasti jo edellä mainitut laista seuraavat rajoitukset sekä niiden lisäksi mahdolliset itse testamentista seuraavat rajoitukset. Erityisesti on muistettava eloon jäävälle puolisolle jäävä oikeus osallistua pesän hallintoon. Vaikka testamentissa onkin toimeenpanijamääräys, ei toimeenpanija voi puolisoista ensiksi kuolleen jälkeen syrjäyttää leskeä pesän hallinnosta.

Milloin testamenttiin tarvitaan toimeenpanijamääräys?

Lyhyestä katsauksesta testamentin toimeenpanijan toimivaltaan ja tehtäviin voidaan helposti tehdä päätelmä, että useimmissa testamenteissa on toimeenpanijan määrääminen tarpeetonta. Jos tilanne on se, että osakkaat suurella todennäköisyydellä pystyvät yhdessä huolehtimaan pesän selvittämisestä ja saattamisesta jakokuntoon, on toimeenpanijan määrääminen testamentissa lähtökohtaisesti turhaa. Jos toimeenpanijaksi tällaisessa tilanteessa on määrätty jokin pesän osakkaisiin nähden ulkopuolinen taho, esimerkiksi testamentin laatinut lakimies, saattaa toimeenpanijan hallinto aiheuttaa vain ylimääräisiä kustannuksia sekä estää sen, että pesänselvitys tapahtuu juuri osakkaiden kannalta joustavimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Testamentissa määrätystä toimeenpanijasta voi sen sijaan olla hyötyä tilanteissa, joissa pesän osakkaat ovat keskenään erimielisiä tai esimerkiksi asuvat ulkomailla tai muutoin kaukana paikasta, jossa pesän omaisuus sijaitsee. Jos on todennäköistä, että osakkaat eivät tällaisista tai muista vastaavista syistä itse kykene yhdessä huolehtimaan pesän hallinnosta, voi testamentin tekijän olla järkevää määrätä luotettava henkilö toimeenpanijaksi huolehtimaan pesänselvityksestä osakkaiden sijasta. Myös tarve varmistaa joidenkin testamenttimääräysten toteutuminen voi puoltaa toimeenpanijan määräämistä. Tällaisia testamenttimääräyksiä voivat olla esimerkiksi määräys, jonka mukaan testamentinsaajat omaisuuden vapaasti käytettäväkseen vasta tietyn iän saavutettuaan, taikka eräät määräykset jäämistöomaisuuden käyttämisestä, kuten velvoite säätiön perustamiseen. Kokoavasti voidaan todeta, että aito tarve toimeenpanijamääräykseen koskee lähinnä vain tilanteita, joissa kuolinpesän hallinto tulisi olemaan keskimääräistä vaativampaa.

Lisäksi on aina muistettava, että toimeenpanijamääräyksen on perustuttava juuri testamentin tekijän omaan tahtoon ja harkintaan. Toimeenpanijamääräys on osa testamenttia aivan samalla tavoin kuin muutkin testamenttiin otetut määräykset. Jos testamenttia laadittaessa tulee esille kysymys toimeenpanijan tarpeesta, on testamentin tekijän tärkeää saada oikea kuva siitä, mikä on toimeenpanijamääräyksen merkitys. Tilanteita, joissa testamentin laatimista tarjotaan tavallista edullisempaan hintaan ehdolla, että laatija nimetään toimeenpanijaksi, voidaan arvioida epäasiallisena vaikuttamisena testamentin tekijän tahdonmuodostukseen.