Valikko

Perhe ja perintö

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

Ositus ja perinnönjako

Sen jälkeen kun kuolinpesä on selvitetty jakokuntoon, voidaan kuolinpesän omaisuus jakaa kuolinpesän osakkaiden kesken. Jaon sisältöön vaikuttavat perintöoikeutta, testamenttia, lakiosaa sekä avio-oikeutta koskevat säännöt.

Ositus ennen jakoa

Jos perittävä henkilö oli kuollessaan avioliitossa eikä puolisoilla ollut avioehtosopimusta, on osituksen toimittaminen ennen perinnönjakoa pakollinen toimenpide. Vasta osituksen jälkeen tiedetään, mitä perittävän jaettavaan jäämistöön lukeutuu. Jos puolisoilla oli voimassa oleva avioehtosopimus, jonka mukaan avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, tehdään omaisuuden osituksen sijaan omaisuuden erottelu.

Osituslaskelmassa lasketaan yhteen kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrä, vähennetään kummankin osalta erikseen hänen omat velkansa ja näin saadut puolisoiden netto-omaisuudet lasketaan yhteen. Puolisoiden avio-osa vastaa puoliosuutta yhteenlasketun netto-omaisuuden määrästä. Varakkaampi osapuoli on velvollinen suorittamaan toiselle tältä avio-osasta puuttuvan määrän niin sanottuna tasinkona.

Leskellä ei ole velvollisuutta maksaa tasinkoa perillisille

Avioliiton päättyessä kuolemaan leskellä ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa tasinkoa vainajan perillisille. Tämä tasinkoetuoikeudeksi kutsuttu lesken suoja on voimassa vain lesken hyväksi henkilökohtaisesti, eivätkä lesken perilliset voi vedota siihen enää lesken kuoltua. Tästä syystä on usein tärkeää, että ositus toimitetaan loppuun lesken eläessä.

Varsinkin tilanteissa, joissa puolisoilla on omia lapsia ja yhteisiä lapsia, ositussäännöstö ja tasinkoetuoikeus voivat johtaa yllättävään lopputulokseen. Asiantuntijan käyttö jo omaisuuden omistuksen suunnittelussa on tärkeää. Yllättävät tilanteet voidaan välttää ainoastaan huolellisella suunnittelulla.
 

Puolisoiden omaisuudet ositusperusteen
(avioeron vireilletulo / puolison kuolema) ajankohtana.

Enemmän omistava osapuoli antaa varoistaan
vähemmän omistavalle ns. tasinkoa määrän,
jonka myötä molemmille jää avio-osan
suuruinen määrä omaisuutta.
Kummankin avio-osa on puolet
yhteenlasketusta omaisuudesta.
Jos kysymys on puolison kuoleman
jälkeen toimitetusta jäämistöosituksesta,
tulee kuolleen puolison avio-osat tämän perillisille.
 
Perimysjärjestys

Kuolinpesän omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti laissa määritellyn perimysjärjestyksen mukaan. Perittävä on kuitenkin itse voinut poiketa tästä perimysjärjestyksestä tekemällä testamentin. Lisäksi perittävän antamat ennakkoperinnöt ja muut lahjat voivat vaikuttaa perinnönjaon lopputulokseen.

Lakimääräisessä perimysjärjestyksessä ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat rintaperilliset, joita ovat vainajan lapset ja heidän lapsensa. Ryhmässä on rajoittamaton sijaantulo-oikeus. Se tarkoittaa, että mikäli perillinen on kuollut ennen perittävää, perillisen lapset saavat saman aseman kuolinpesässä kuin jo edesmennyt perillinen eläessään olisi saanut.

Mikäli perittävältä ei jäänyt lapsia, hänet perii aviopuoliso. Sen jälkeen kun puolisonsa perinyt leskikin on kuollut, jaetaan jäljellä oleva omaisuus molempien puolisoiden perintöön oikeutettujen sukulaisten kesken. Lain mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa eläneet rinnastetaan aviopuolisoihin. Sen sijaan avopuoliso ei lain mukaan peri, joten avopuolisoiden on tehtävä testamentti, mikäli he haluavat, että puoliso perii omaisuuden toisen puolison kuollessa.

Mikäli aviopuolisoa tai rintaperillisiä ei ole, vainajan perii toinen perillisryhmä, johon kuuluvat vainajan isä ja äiti, tai jos he ovat kuolleet, heidän jälkeläisensä eli vainajan siskot ja veljet ja heidän lapsensa. Jos heitäkään ei ole, tutkitaan perillisiä etsittäessä vielä kolmas eli isovanhempien perillisryhmä. Perintöön oikeutettuja ovat tällöin isovanhemmat, tai jos he ovat kuolleet, heidän lapsensa, jotka ovat perimysjärjestyksen päätepisteenä. Vainajan serkut eivät peri. Jos perintöön oikeutettuja sukulaisia ei ole, eikä vainaja ollut tehnyt testamenttia, menee perintö valtiolle.
 

Jos perinnönjättäjältä jää lapsia,
perii heistä kukin yhtä suuren osuuden.
Jos joku lapsista on kuollut ennen
perinnönjättäjää, jaetaan tämän osuus
hänen lastensa kesken.

Jos lapsia ei ole, leski perii
ensin kuolleen puolison.
Lesken kuoltua jaetaan omaisuus lesken
perillisien ja ensin kuolleen puolison
ns. toissijaisten perillisten kesken. 
Perinnönjaon toimittamistavat

Perinnönjako voidaan toimittaa kahdella tavalla. Kuolinpesän osakkaille edullisempi ja nopeampi tapa on sopia perinnönjaosta. Perinnönjaosta laaditaan perinnönjakokirja, jonka perusteella jaettu omaisuus voidaan kirjata saajien nimiin. Sopimusjako tulee osakkaita sitovaksi silloin, kun he kaikki hyväksyvät jakokirjan ja se todistetaan kahden esteettömän henkilön toimesta.

Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen jaosta, voi yksikin osakas hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä kuolinpesään. Pesänjakajan toimittamassa jaossa eli virallisjaossa osakkaiden puolesta jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja. Pesänjakajan toimittamassa jaossa kestää yleensä huomattavasti pidempään kuin sopimusjaossa. Lisäksi kustannukset ovat merkittävästi suuremmat. Tästä syystä osakkaiden edun mukaista yleensä on, että jako voidaan toimittaa sopimuksin ilman pesänjakajan määräämistä.

Ositus- ja perinnönjakokirja alkaen 450 euroa, ks. koko hinnastomme

Ottakaa yhteyttä ja varatkaa aika tapaamista varten.