Perunkirjoitus on aina toimitettava Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön kuoltua. Velvollisuus ei riipu kuolinpesän varojen määrästä. Perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pesän osakkaille henkilökohtaisen vastuun vainajan veloista.

Perunkirjoitusvelvollisuus ei myöskään riipu vainajan iästä, joten perunkirjoitus on toimitettava myös alaikäisenä menehtyneen jälkeen.

Sukuselvityksestä ilmenee viranomaistodistuksin, ketkä ovat perittävän lainmukaiset perilliset. Jos perukirjan osakasluetteloa ei ole vahvistettu Digi- ja väestötietovirastolla (entinen maistraatti), tulee perukirjan liitteenä aina olla perittävästä täydellinen sukuselvitys.

Siirtomerkintää esimerkiksi asunto-osakkeiden osakekirjaan ei tehdä yleensä perunkirjoituksen perusteella. Ainoastaan tilanteessa, jossa on yksi perillinen, voi osakekirjan siirtomerkinnän tehdä perukirjan ja sukuselvityksen perusteella. Uskottujen miesten tehtäviin tai kelpoisuuteen ei kuulu siirtomerkinnän tekeminen osakekirjaan. Siirtomerkinnän uudelle omistajalle allekirjoittavat kuolinpesän osakkaat yhdessä taikka heidän valtuuttamansa henkilö. Siirtomerkinnän tulee perustua saantoon, kuten kauppa- tai lahjakirjaan, perinnönjakosopimukseen taikka testamenttiin.

Avio-oikeus ja lesken perintöoikeus sekoitetaan joskus toisiinsa. Jos testamenttia ei ole ja avioliitossa kuolleelta henkilöltä jää rintaperillisiä, eli lapsia tai aiemmin kuolleiden lasten jälkeläisiä, saavat perinnön rintaperilliset. Leski ei peri. Sen sijaan leski voi saada vainajan varoista tasinkoa avio-oikeuden nojalla, jos vainajalta jäänyt avio-oikeuden alainen omaisuus on suurempi kuin leskellä oleva avio-oikeuden alainen omaisuus. Tasingon määrä on vain harvoin niin suuri kuin puolet vainajan omaisuudesta.

Jos testamenttia ei ole eikä avioliitossa kuolleella henkilöllä ole elossa olevia jälkeläisiä, leski perii vainajan koko omaisuuden. Vasta lesken kuoleman jälkeen hänen pesänsä jaetaan hänen omien perillistensä sekä ensin kuolleen puolison niin sanottujen toissijaisten perillisten kesken.

Lesken oikeuteen periä lapsetta kuollut puolisonsa ei vaikuta se, oliko puolisoilla avioehtosopimusta. Leski voi avioehtosopimuksesta huolimatta periä puolisonsa myös testamentin nojalla.

Jos kuolleelta henkilöltä ei jää lapsia eikä puolisoa, menisi perintö vanhemmille. Jos myös vanhempi on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Perintöoikeus on tällöin myös puolisisaruksilla – he saavat osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva.

Suomessa testamenttia ei voi rekisteröidä. Kun testamentintekijä kuolee, ilmenee hänen testamenttaustahtonsa alkuperäisestä säilytetystä testamentista. Jos henkilö haluaa muuttaa testamenttiaan elinaikanaan, voi hän tehdä niin tuhoamalla aikaisemman testamenttinsa ja laatimalla uuden.

Testamentinsaajan tulee olla aktiivinen toimissaan, jos hän haluaa ottaa vastaan testamentatun omaisuuden. Jos testamentin saaja haluaa ottaa testamentatun omaisuuden vastaan, tulee hänen antaa testamentti tiedoksi testamentintekijän lakimääräisille perillisille. Testamentin tiedoksianto tulee tehdä perintökaaren määräysten mukaisesti.

Perintövero määrätään riippumatta siitä, onko perinnönjakoa tehty. Vaikka kuolinpesä olisi jätetty jakamatta, tekee verohallinto perukirjassa annettujen tietojen perusteella laskennallisen perinnönjaon ja määrää sen mukaisesti kullekin perilliselle perintöveron laskennallisen perintöosuuden perusteella.

Ennakkoperintö on perittävän eläessään antama lahja perilliselle. Lahjansaaja maksaa siitä lahjaveron. Ennakkoperintönä pidettävä lahja otetaan huomioon perinnönjaossa lahjan antajan kuoleman jälkeen. Kun lahja otetaan huomioon ennakkoperintönä, lisätään lahjan arvo sen antajan kuoltua perintöverotuksessa laskennallisena lisäyksenä pesän varoihin. Lahjansaajalle tämän perusteella määrätystä perintöverosta vähennetään aiemmin maksettu lahjavero.

Sekä edunvalvonnan että edunvalvontavaltuutuksen tarkoituksena on huolehtiminen sellaisten henkilöiden asioista, jotka eivät itse siihen sairauden tai muun syyn vuoksi itse kykene.

Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka on kykenemätön valvomaan itse etuaan tai huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista. Edunvalvojan määrää tuomioistuin tai eräissä tapauksissa Digi- ja väestötietovirasto. Edunvalvoja voi olla yleinen edunvalvoja tai tehtävään suostunut

sopiva henkilö kuten edunvalvottavan läheinen. Alaikäisen henkilön edunvalvojina toimivat hänen huoltajansa. Edunvalvontavaltakirjalla täysi-ikäinen ja asian merkityksen ymmärtävä henkilö voi etukäteen määrätä edunvalvontavaltuutetun siltä varalta, että hän tulee itse kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltakirjan laatiminen on siis etukäteistä varautumista edunvalvonnan tarpeeseen. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan ja valtuutettu vahvistuttaa sen Digi- ja väestötietovirastossa.

Lain muotomääräyksien mukaan kaupanvahvistajan on vahvistettava kiinteistön luovutussopimus kaikkien sopimuksen allekirjoittajien läsnä ollessa. Kaupanvahvistus tarvitaan kiinteistön kaupan lisäksi kiinteistön lahjaan ja vaihtoon. Jos kiinteistön kauppa, lahja tai vaihto tehdään maanmittauslaitoksen kiinteistökaupan verkkopalvelussa, kaupanvahvistajaa ei kuitenkaan tarvita. Kaupanvahvistajaa ei myöskään tarvita osituksissa ja perinnönjaoissa, vaikka niissä olisi mukana kiinteistö - ei edes silloin, jos kiinteistön saaja käyttää osituksen tai perinnönjaon ulkopuolisia varoja.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet ovat irtainta omaisuutta, eikä niiden luovutuksessa tarvita kaupanvahvistajaa.